Ryhmäpainia ja sinkkujoogaa

Ensimmäiset lajikokeiluni aloitin jo lapsena, mutta kuten lapsuuteni traumoista aiemmin kerroin, eivät kokeilut ole menneet aina ihan putkeen.

Laskettelu, uimahypyt ja seinäkiipeily

Menimme yläasteella laskettelemaan Himokseen ja olin siitä todella innoissani. Mäessä muhun iski paniikki, kävelin sen alas ja laskettelin loppuajan lastenmäessä. Never again!

Samoin kävi lukiossa, kun mentiin seinäkiipeilemään Jyväskylään. Odotin reissua koko kurssin. Etenin pari metriä seinää ja valahdin kalpeaksi, kun vilkaisin alas. Kroppani tärisi päästä varpaisiin ja olin ainut, joka ei päässyt ylös asti.

Yritin kymmenvuotiaana hypätä uimahallissa kolmesta metristä. Seisoin reunalla tunnin. En hypännyt.

Zumba, reggaeton ja muut jumpat

Ennen kamppailu-urheilua kävin erilaisissa jumpissa, kunnes kyllästyin kalorin poltolla ja ulkonäköseikoilla motivoimiseen. Miten olis, jos vetäjä alkaisi huutaa sparrien aikana "voitte syödä vappuna munkkeja, jos potkitte kovempaa" tai "sillatkaa niin saatte ihanan pyöreät pyllyt". En muista, että olisin Zumban aikana kertaakaan hengästynyt. Spinningissä ei liiemmin näe maisemia ja Bodypumpissa venäytin forkkuni. Bodycombatissa tädit (myös mutsini) kehuvat hakkaamisella, vaikka todellisuudessa huidotaan ilmaan miten sattuu ja väliin tehdään ihmeellisiä aerobic-liikkeitä, hyi. Mutta reggaeton oli siistiä! Ei liikaa koreografiaa ja tunti perustui pyllyn sheikkaamiseen. Ainut osaamani moovi, kiitos suklaan ja geenien.

En ole kuvassa

Parkour

Kävin pikkuveljieni kanssa parkour-puistossa. Temppuilu oli kauhean hauskaa etenkin siksi, että päihitin 13-vuotiaat jäbät kiipeilykisassa.  Kauempaa katsottuna saatoin tosin mennä namusedästä ja vastaanottokeskuksen mammat leikkikentän reunalla ihmettelivät, mitä toi muija skidien joukossa heiluu. Mut hei, se on lempisysterin duuni.

Editointi by broidi

Snorklaaminen

Kokeilin Lähi-idän reissullani snorklaamista. Se oli inhottavaa. Tuuli oli kova, vettä puski putkesta suuhun ja keskityin kauhomaan itseäni eteenpäin korallien ihastelun sijaan. Pohjassa ollut tankki näytti hienolta, kun katselin sitä myöhemmin sukellusveneestä ilman hukkumisen pelkoa.

Lavatanssit

Toissa juhannuksena menimme frendieni kanssa lavatansseihin. Kaverinipoikani valittivat, etten antanut heidän viedä ollenkaan. Mutta onneksi muutaman ryypyn rohkaisemat hurmaavat lappeenrantalaiset opiskelijakundit tulivat hakemaan mua ja toista kaveriani tanssimaan. Tanssittajani oli päätä lyhyempi ja sain kannatella häntä humpan alusta loppuun. Lopuksi hän yritti nuolla naamaani, mutta ei ylettänyt sinne asti. Ei epäilystäkään siitä, kuka tämän tanssin vei!

Sinkkujooga

Kävimme treenikaverini Tuhkimon kanssa testaamassa kohuttua sinkkujoogaa. Sen ohjasi guru Kanadasta. Joogaajat olivat enimmäkseen naisia, mutta oli paikalla muutama mieskin. Kahdella miehellä oli päällään puvut ja toiset päihitimme olkapäiden koossa. Gurua kyllä katseli, mutta hän keskittyi meditoinnissaan puhumaan vain sinkkuuden ihanuudesta. Liikunnallisesti jooga oli kankeille kamppailijoille tuskallisin urheilusuoritus ikinä. Vaikka emme aviomiehiä löytäneet, Tuhkimolle irtosi seuraa palikasta.

Ryhmäpaini®

Keksimme eräänä tiistaina treenien jälkeen uuden lajin: ryhmäpainin. Se on vielä kehittelyn asteella, mutta tuplajuji ja tuplasweep onnistuvat ainakin. Jos haluat Ryhmäpaini®:n omalle salillesi, ota yhteyttä lahiomuija@gmail.com niin järjestämme vaadittavan koulutuksen.

Lajeja joita haluaisin vielä kokeilla:

-tankotanssi

-EFO

-nykytanssi/breakdance/baletti

-vapaapaini/sambo/judo

-Tapout XT

-laskuvarjohyppy/luolasukeltaminen...tai en ehkä sittenkään

Ps. Mietimme Tuhkimon kanssa aiemmin, että haluaisimme perustaa sinkkupainit. Miten olisikaan ryhmäsinkkupainit? Ootteko murut messis mursuamishommiin?

Traumaattinen lapsuus

Ysärilapsien pelottelu aloitettiin jo varhain. Jo nämä kuvat saavat hakemaan bentsokuurin. Toistaiseksi en ole heikoille jäille uskaltanut mennä.

 

 
Kun olin 3-vuotias, vanhin siskoni syntyi. Valokuva-albumissa oli enemmän kuvia vauvasta kuin musta, pikku prinsessasta.

Isot tytöt kertoivat, että prinsessa Diana on kuollut. Kerroin faktan siitä, ettei prinsessat voi kuolla. Oli se.

Eskarissa en saanut kundeja pusulitassa kiinni. Nykyisin kukaan ei halua enää leikkiä sitä.

 
Muille pukki toi spaissareiden levyn, mulle spaissari-tikkarin.

Saimme ekaluokalla koulusta lahjaksi hienot pyöräilykypärät. Se ei mahtunut päähäni, toiset pitivät sitä ala-asteen loppuun asti.

Koulussa leikittiin talvisotaa. En kelvannut rintamalle, koska olin tyttö. Olin kateellinen luokkani pojalle, joka harrasti ju-jutsua. Se sanoi, ettei se oo naisten juttu. Eipä näkynyt enää 9 vuoden päästä, kun menin peruskurssille. MUAHAHAHAHA.

Kymmenvuotiaana kuljin koulun kolmen kilometrin hiihtoretken ekaluokkalaisten kanssa, koska en pysynyt ikäisteni tappovauhdissa mukana. Olin onnesta soikea, kun luin paikallislehdestä olleeni Hippo-kisoissa sinä vuonna vain toisiksi viimeinen.

Sain arvonnassa paikan koulun bändikerhoon. Keikalla kevätjuhlassa heilutin taustalla rytmimunaa.

Halusin sirkuskouluun. En päässyt. Meni pari vuotta ja kaikki pikkusisarukseni laitettiin sinne. Tivasin tästä vääryydestä vuosia, kunnes lukiossa mulle paljastettiin, ettei mua voitu sinne laittaa, koska olin aivan liian kömpelö.

 

 
Viidennellä luokalla ympäristötiedonkirja valaisi, kuinka lapsia tehdään. Uskon, että ilman tätä tietoa olisin paljon onnellisempi ihminen.

Kutosella suositut tytöt eivät diggailleet vaatteistani.

 
Nyt ammattikorkeakoulussa meidän piti muotoilla muovailuvahasta jotain sellaista, mitä olet aina halunnut, muttet ole koskaan saanut. Tein Action Manin.

Sen pituinen se.



((((Sori kaikki mut mun oli pakko avautua mun kipeästä lapsuudesta. Kuten luitte, mua peloteltiin ja kiusattiin koko mun lapsuus ja vasta nyt oon saanut rohkeutta puhuu näistä asioista. Musta tuntuu, että kaikki tää on johtunut siitä, et kaikki ovat kadehtineet mun piilevää lahjakkuutani. Vähän niinku Madonna, Lady Gaga ja Antti Tuiskukin ovat olleet kiusattui. Nykysin saan voimaa siitä, että treeneissä on myös isompaa ja kömpelömpää jengii ku mä. Kiitti kun jaksoitte lukee tän ja sain purkaa mun sydäntä. Ootte mulle suuri tuki ja turva. Lupaan jatkos kirjottaa positiivisempii juttui. XOXO!!!))))