Mun kotisolkku

Sain vihdoinkin avaimet mun taloni kuntosaleihin ja toisesta paljastui kamppailu-urheilian unelma: oma tatami!! Eli tervetuloa kaikki lukijat painimaan meille. Nurkassa oli myös ostos-TV:n tuotteiden näköisiä urheiluvälineitä, jotka sopivat lähikontaktia ja sadetta kammoksuville sunnuntailenkkeilijöille.

Kivan kevätbrunan saat 90-luvun solkusta. Crossfittaajat voivat ottaa alkulämmöt juoksemalla 12. kerrokseen.

Talossa on myös perinteisempi punttisali, jonne voit suunnata penkkaamaan painihommien jälkeen.

Mä oon niin onnellinen! Kyl Koivis osaa yllättää. Aivan kuin viiden tähden hotellis asuis. Alan heti hankkimaan fitness-lihaksia, kunhan olkapääni paranee. Kuka haluaa tulla painimaan mun kans? Puvulla ja nakuna käy.

XOXO: Lähis

ps. Tämä ei ole kaupallinen kampanja.

Arkikuvii

Lähiömuija sai fabossa arkihaasteen, joten tässä kuvia arjestani. Bloggarin ammattiinhan kuuluu ottaa kuvia aivan kaikesta, mikä häntä elämässä koskettaa.

Koiviksen steissi. Joku dorka oli heittänyt hyvät ranut menee.

Makasin päivän mun sängys. Käänsin välil kylkee.

Kävelin lauantaina jossain Etelä-Helsingis. En tiennyt yhtään mis olin, mut onneks spora pelasti.

Fillaroin sunnuntaina Malmille ja puin ju-jutsukan taisteluvermeet päälle lähiön maineen vuoksi. Vesimelonin on tarkoitus muistuttaa lukijoit siit, miks kypärää kuuluu oikein käyttää. You Only Live Once.

Taidekuva.

 Putkia Tiksis. Diggasin noist pinkeist.

 

Tsufeel.

Kävelin luonnonkauniissa Koiviksessa ja uuden kehäradan alitse. Joenvarrella oli maanantaiaamuna useampi piknikseurue, jotka olivat panostaneet juomapuoleen.

Tein treenien jälkeen palauttavia pestoleipiä. Oli sairaan hyvii.

Haastan kaikki mun lukijat ottamaan kuvia arjistanne. On sit mummona todistusmateriaalia tällaisista elämyksistä, joita on syytä muistella.

XOXO= Arjen Lähis

Fitness: Kuvia perseestä ja puurosta

Viime aikoina somessa on levinnyt Pakkotoiston keskustelu naisten kuntosalikulttuurista. Käykää lukemassa se, sillä se valoittaa hyvin meidän fitness-muijien elämää.

LÄHIÖMUIJAN FITNESS-PÄIVÄ 

The good fitness morning

Lisään joukkoon yhen protskupatukan, sillä ei puuros oo muuten tarpeeks prodee.
 Kahvin juon sheikkerist

Mun fitness-salaatti

Yeah the squats.
 Kyykkään jalat yhes, etten näytä liian insert cock here-tyyppiseltä (kts.pakkotoisto)

Kuulaillessa pidän hanskoi, ettei tuu rakkuloit käsii. Olisha ne tosi epänaisellisii

 

Selkätreeniä. 3x5x3kg

Pumpis kovan treenin jälkeen

Päivä päättyy fitness-rahkaan, of course

Mä oon niin ylpee itsestäni, sillä on aika coolii olla osa naisten kuntosalikulttuuria ja fitness-lifestylee. Mist fitness-jutuist bloggaan teille seuraavaks? Haluutteks lisää fitness-salikuvii? Vai lisää reseptei? Mua kyl vähän järkytti se, että jäbät pitää trikoita seksikkäinä. Mun mielest esim. poliisien haalarit paljon sexymmät kuin fitness-trikoot. Ja mikä on bulkki? Nii ja toki mäkin haluun fitness-lavoille, vaikken oo teini enää. Henkisesti fitness-teini kyl. Ja mun mielest noi missit on tosi fitness nykyään. Ja Niko Nousiainen ja Sofia Ruusila on ihku fitness-pari. Iltikses on paljon hyvii fitness-vinkkei. Ikeas on fitness-tyylisii huonekalui. Millasii salattui fitness-elämii te vietätte? Mikä teistä oli päivän paras fitness-kuva? Pusui fitness-lukijoille!!!

This is my urheilulaiffi

Oon tässä viime aikoina lukenut liikuttavia kasvutarinoita treeniblogeista, joten päätin kertoa teille nyt raksuliinit omani. Enjoy.

Urheilu on mulle niinku elämä. Se on mulle kuin rahkasilmä kaurapuurossa, auringonlasku merenrannalla, romanttisen komedian loppukohtaus. Mä niin rakastan peilata mun valtavia haboja pumpissa treenien jälkeen ja voisin tuijotella tuntikausia mun kauniita epäkkäitäni. Se on mun miljoonien hikipisaroiden, tuhansien kyyneleiden, vertavuotavien haavojen ja lihaskramppien lopputulos. Ja kuka nyt kehuis jotain kukkakeppiä valaaksi, viikingiksi tai +100kg muijaksi?

Mä oon ollut teini-ikäisestä lähtien pikkusen isompi ku keskivertonainen. Luin huippumallien mitoista ja painoista, ja tuskailin et miks mun vaaka ja mittanauha näyttää aivan eri lukemia. Sitten  menin kamppailusalille. Se oli niinku valaistus ja pelastus. Suuri käännekohta. Koostani onkin hyötyä. Mua voi niputtaa ja lyödä kovempaa kuin pienempii naisia. Joskus on vaikeeta olla näin iso. Kelatkaa, jos laitan +15cm korot jalkaan niin en voi piiloutua massaan.

Aloitin mun urani salilla, jossa treeneissä ei käynyt lisäkseni muita naisia. Oli tosi rankkaa, kun kundit eivät nähneet mun sisäistä Gabi Garciaani. Otin vaan turpaan, mutta koska oon perinyt faijan luonteen, päätin jääräpäisesti näyttää niille, että mä oon niin superboxer ja uberwrestler. No sit mä muutin Vantaalle, mikä oli best juttu ever, sillä mun ei tarvinnutkaan todistaa niille mitään ja oon voinut keskittyä vaan oleen sairaan hyvä.

 Nykysellä salilla käy niin sikana jengii, et oma paikka ei löytynyt heti. Nykyään taidan kuulua dissatuimpien treenaajien top10-listalle. Mut se ei haittaa, sillä näis piireis vittuilu on välittämistä. On myös tosi kivaa, kun pääsee välillä poseeraamaan samoihin kuviin brasilialaisten sensei-kundien kans. Oppii samalla kansainvälisyysjuttui.

Välillä on sellasii päivii, kun mikään ei suju. Sillon ku on niinku hirvee stressi.Jos joutuu kymmenettä kertaa samaan kuristukseen kisojen alla, niin sitä on ihan romuna koko loppuillan. Ennen kisoja oon muutenki tosi herkkä. Kaunis tulkinta Juha Tapion kappaleesta sai mut kyyneliin ja oli pakko jättää viikon Satuhäät-jakso väliin. Valmistauduin makaamalla piikkimatolla, syömällä buranaa ja sirdaludeja. Kisapaikalla kroppa sheikkas ihan hulluna ja sanoinki, et mä kuolen. Ja sit mun treenikaverit sano, että et sä muija tähän kuole. Mursua vaan. On ne niin ihania ja kannustavia.

Seuraavaks mä haluun kiittää kaikkia. Mun salin frendei. Te ootte mun sosiaalinen elämä. Salilla saan olla just sellanen muija, mitä mä oikeesti oon. Sellanen semiväkivaltainen ja kujalla oleva. Haluun kiittää kaikkii, jotka on opettanut mua painimaan ja tulemaan vahvemmaks ihmiseks. Sit haluun kiittää muita kavereita, musta on kiva, ettette oo jättänyt mua, vaikka saliläppä on teistä välillä ihan sairasta. Ja haluun kiittää myös mudee ja faijaa, kun tekivät mut. Mummuu ruuan tuputtamisesta. Yläasteen liikkamaikkaa, joka nosti mun numeron ysiin, koska aloin käymään jumpassa. Koiraa, joka pakotti mut pissalenkittämään sen kerran viikossa. Kaija Koota voimakappaleista.  Vantaan kaupunkia asuinpaikasta ja terveyspalveluista.

KIITOS LUKIJAT, KIITOS SUOMI, KIITOS ELÄMÄ, KIIITOOSSSS!!! 
 RAKKAUDEST LAJIIN!!!!OSS!!!!

Ryhmäpainia ja sinkkujoogaa

Ensimmäiset lajikokeiluni aloitin jo lapsena, mutta kuten lapsuuteni traumoista aiemmin kerroin, eivät kokeilut ole menneet aina ihan putkeen.

Laskettelu, uimahypyt ja seinäkiipeily

Menimme yläasteella laskettelemaan Himokseen ja olin siitä todella innoissani. Mäessä muhun iski paniikki, kävelin sen alas ja laskettelin loppuajan lastenmäessä. Never again!

Samoin kävi lukiossa, kun mentiin seinäkiipeilemään Jyväskylään. Odotin reissua koko kurssin. Etenin pari metriä seinää ja valahdin kalpeaksi, kun vilkaisin alas. Kroppani tärisi päästä varpaisiin ja olin ainut, joka ei päässyt ylös asti.

Yritin kymmenvuotiaana hypätä uimahallissa kolmesta metristä. Seisoin reunalla tunnin. En hypännyt.

Zumba, reggaeton ja muut jumpat

Ennen kamppailu-urheilua kävin erilaisissa jumpissa, kunnes kyllästyin kalorin poltolla ja ulkonäköseikoilla motivoimiseen. Miten olis, jos vetäjä alkaisi huutaa sparrien aikana "voitte syödä vappuna munkkeja, jos potkitte kovempaa" tai "sillatkaa niin saatte ihanan pyöreät pyllyt". En muista, että olisin Zumban aikana kertaakaan hengästynyt. Spinningissä ei liiemmin näe maisemia ja Bodypumpissa venäytin forkkuni. Bodycombatissa tädit (myös mutsini) kehuvat hakkaamisella, vaikka todellisuudessa huidotaan ilmaan miten sattuu ja väliin tehdään ihmeellisiä aerobic-liikkeitä, hyi. Mutta reggaeton oli siistiä! Ei liikaa koreografiaa ja tunti perustui pyllyn sheikkaamiseen. Ainut osaamani moovi, kiitos suklaan ja geenien.

En ole kuvassa

Parkour

Kävin pikkuveljieni kanssa parkour-puistossa. Temppuilu oli kauhean hauskaa etenkin siksi, että päihitin 13-vuotiaat jäbät kiipeilykisassa.  Kauempaa katsottuna saatoin tosin mennä namusedästä ja vastaanottokeskuksen mammat leikkikentän reunalla ihmettelivät, mitä toi muija skidien joukossa heiluu. Mut hei, se on lempisysterin duuni.

Editointi by broidi

Snorklaaminen

Kokeilin Lähi-idän reissullani snorklaamista. Se oli inhottavaa. Tuuli oli kova, vettä puski putkesta suuhun ja keskityin kauhomaan itseäni eteenpäin korallien ihastelun sijaan. Pohjassa ollut tankki näytti hienolta, kun katselin sitä myöhemmin sukellusveneestä ilman hukkumisen pelkoa.

Lavatanssit

Toissa juhannuksena menimme frendieni kanssa lavatansseihin. Kaverinipoikani valittivat, etten antanut heidän viedä ollenkaan. Mutta onneksi muutaman ryypyn rohkaisemat hurmaavat lappeenrantalaiset opiskelijakundit tulivat hakemaan mua ja toista kaveriani tanssimaan. Tanssittajani oli päätä lyhyempi ja sain kannatella häntä humpan alusta loppuun. Lopuksi hän yritti nuolla naamaani, mutta ei ylettänyt sinne asti. Ei epäilystäkään siitä, kuka tämän tanssin vei!

Sinkkujooga

Kävimme treenikaverini Tuhkimon kanssa testaamassa kohuttua sinkkujoogaa. Sen ohjasi guru Kanadasta. Joogaajat olivat enimmäkseen naisia, mutta oli paikalla muutama mieskin. Kahdella miehellä oli päällään puvut ja toiset päihitimme olkapäiden koossa. Gurua kyllä katseli, mutta hän keskittyi meditoinnissaan puhumaan vain sinkkuuden ihanuudesta. Liikunnallisesti jooga oli kankeille kamppailijoille tuskallisin urheilusuoritus ikinä. Vaikka emme aviomiehiä löytäneet, Tuhkimolle irtosi seuraa palikasta.

Ryhmäpaini®

Keksimme eräänä tiistaina treenien jälkeen uuden lajin: ryhmäpainin. Se on vielä kehittelyn asteella, mutta tuplajuji ja tuplasweep onnistuvat ainakin. Jos haluat Ryhmäpaini®:n omalle salillesi, ota yhteyttä lahiomuija@gmail.com niin järjestämme vaadittavan koulutuksen.

Lajeja joita haluaisin vielä kokeilla:

-tankotanssi

-EFO

-nykytanssi/breakdance/baletti

-vapaapaini/sambo/judo

-Tapout XT

-laskuvarjohyppy/luolasukeltaminen...tai en ehkä sittenkään

Ps. Mietimme Tuhkimon kanssa aiemmin, että haluaisimme perustaa sinkkupainit. Miten olisikaan ryhmäsinkkupainit? Ootteko murut messis mursuamishommiin?

Kamppailusalin jengiä

TÄS ON MUN MINIOPAS KAMPPAILUSALIN JENGIIN. ENJOY.

Kone

Kone on yli-ihminen. Koneelle ei koskaan tule vammoja, hän ei pahemmin hengästy, ei tarvitse lepoa ja voi treenata viisi tuntia päivässä. Koneet taitavat supervoltit ja omaksuvat uudet asiat parissa sekunnissa. Koneet tuovat kisoista mitskut himaan ja aiheuttavat kanssakamppailijoissa suurta kateutta.

Poseeraaja

Poseeraajat rakastavat omaa peilikuvaansa. Hengaavat usein treenien jälkeen ilman paitaa ja asettelevat hiuksiaan sparrien välissä. Poseeraajat ovat kuin linnut soidinaikana: pörhistelevät rintakehäänsä ja kulkevat nokkapystyssä. Solarium on joidenkin poseeraajien salainen ystävä: heidän ihonsa ei vaalene astettakaan heinä- ja tammikuun välissä.

Inisevä vittuilija

Inisevä vittuilija on lajinsa mestari. Hänen tyylinsä on paras, eikä kukaan muu tiedä mistään mitään. Jos joku rökittää vittuilijan, on vastustaja käyttänyt ääliövoimaa tai vittuilija on itse vain antanut siimaa, koska toinen on liian heikko, tyhmä, aloittelija tai nainen.
 

Raajojen repijä

Raajojen repijällä on väkivaltainen maine. Kun raajojen repijä laittaa foorumille treenitreffipyynnön, ei kukaan uskalla vastata. Samaan kategoriaan kuuluvat päänirtilyöjät. Sparrin aikana vastapuoli keskittyy juoksemaan karkuun, jotta muistaa treenin päätteeksi oman nimensä ja kotiosoitteensa.

Omatoiminen randomi

Omatoimiset randomit käyvät yksin salilla hakkaamassa säkkiä tai heiluttamassa lekaa. Eivät puhu koskaan kenellekkään. Joskus randomeita kokoontuu salille pienissä ryppäissä, mutta ohjattuihin treeneihin he eivät osallistu.

Klesa

Klesalla on aina joku paikka rikki ja hän muistaa kertoa sen muille. Klesa ei kuitenkaan jätä tulematta salille, sillä eihän "pienet" rikkoutumiset haittaa ja kolminkertaiseksi paisunut korva tai mutka nenänvarressa lisää vain uskottavuutta. Klesaa piinaa huono tuuri, kun yksi vamma on selätetty tulee heti toinen tilalle.

Analysoija

Analysoijalle hänen lajinsa on suurta taidetta. Erään BJJ-leirin vetäjän sanoin: "Jokainen on omanlaisensa jiu-jitsu: jiu-jitsu voi olla vahva ja räjähtävä, toinen jiu-jitsu tarkka ja tekninen. Sun pitää kuunnella sun omaa jiu-jitsua, jotta osaat seurata sääntöjä. OSS". BJJ:hin eli brasilialaiseen ju-jutsuun liittyy legendoja, jotka osaavat yhden asian paremmin kuin kukaan muu. Esimerkiksi herra De La Riva on kuuluisa yhdestä kaadostaan, kuten Granlund ilmaveivistään. Analysoija voi tuijottaa näistä maailman ihmeistä tehtyjä Youtube-videoita tuntikausia ja kirjoittaa seminaareista muistiinpanoja. Analysoijan Facebook-seinä on täynnä kuvia, joissa hän poseeraa brasilialaisten gurujen kanssa. BJJ-hipit yhdistävät tähän lifestyleen myös idut ja muut ekologis-eettiset valinnat.

Sluibaaja

Sluibaaja juoksee puhumaan puhelua tai käymään viisi kertaa vessassa treenien aikana. Sluibaaja saattaa jäädä juttelemaan tatamin laidalle kesken treenien ja sparritauko voi venähtää useamman erän mittaiseksi. Sluibaaja usein puhuu enemmän kuin tekee. Hänellä on suunnitelmanaan treenata ammattiurheilijan viikko-ohjelmalla ja osallistua ainakin kymmeneen kisaan lähiaikoina. Sluibaaja katoaa salilta kuukaudeksi juuri kisakauden koittaessa.

Hengaaja

Sali on hengaajille kuin toinen koti. Siellä käydään tunti treenaamassa ja tämän jälkeen pari tuntia hengailemassa. Hengaajat ovat useimmiten painijoita. Ei ole tavatonta, että painijat jäävät hiomaan lempparijuttujaan alla olevan kuvan mukaisesti. Lähikontaktissa solmitaan lähempiä ihmissuhteita kuin toista mätkiessä tai potkiessa. Osa hengaajista tulee salille lepopäivänään tai pelkälle kuminauhajumpalle. Hengaajat voivat olla perheellisiä tai parisuhteessa, mutta se ei tarkoita, etteikö rakkaille treenikavereille riittäisi aikaa.

Mielensäpahoittaja

Mielensäpahoittajaa iskut ja lukot sattuu enemmän kuin ketään toista. Mielensäpahoittaja ei kestä, jos hän ei pärjää vaan voi aloittaa mököttämisen jo ensimmäisen vartin jälkeen. Kokeneemmat kaverit kiusaavat mielensäpahoittajaa kuukausista toiseen, koska eivät päästä häntä joka solmusta irti tai eivät muista lyödä aina ohi.

Ikuinen luuseri

Ikuinen luuseri pitää itseään universumin huonoimpana urheilijana tai ainakin mainostaa sitä muille. Ikuisen luuserin kannustaminen on turhaa, sillä hän vertaa itseään Rockyyn, Xenaan ja muihin tosielämän staroihin. Jos ikuinen luuseri lähtee kisaamaan, ei edes voitto kansainvälisissä kilpailuissa kohenna hänen lannistunutta mieltään.

Kadonnut masteri

Kadonnut masteri tietää kaiken jiu-jitsun, judon, nyrkkeilyn, vapaaottelun ja niiden oheisharjoittelun historiasta. Hän kommentoi ensimmäisenä ajankohtaisia asioita Internet-foorumeilla ja päihittää kaikki keltanokat laajalla tietämyksellään. Treeneissä kadonnutta masteria ei koskaan näy.

Mursu

  

Mursuaminen on nerokas tekniikka, joka on kehitetty löysille, laiskoille ja taitamattomille. Mursu dominoi massalla ja vihaa kaikkea liian monimutkaista tai ketteryyttä vaativaa.

 

Intopinkeä

Intopinkeä on usein juuri peruskurssilta vapautunut yli-innokas treenaaja. Intopinkeä suunnittelee ensimmäistä ammattilaisotteluaan tai mustaa vyötä vuoden päähän ja käy kierroksilla, jos ei onnistu kurkipotki-alakoukku-hyppyjuji-kombossa ensimmäisellä kerralla. Intopinkeät kysyvät ohjaajilta kaikesta ja voivat alkaa päteä UFC:ssä bongaamistaan tekniikoista kesken erien. Intopinkeä yleensä kehuu "hyvähyvä" sparrikavereitaan joka liikkeestä, kunnes tajuaa olevansa se huonompi osapuoli. Pahimmillaan intopinkeä on taidoton versio raajojen repijästä, joka rikkoo pienempiään, sillä yhdellä tekniikalla, jonka on peruskurssilla sinnepäin oppinut. Intopinkeä joko rauhoittuu tai katoaa uuden kiinnostavamman lajin pariin puolen vuoden kuluessa.

PERUSKURSSILAISET

Bodari

Bodari on käynyt vuosia salilla ja kasvattanut massaa hevosbiffillä ja heraprotskulla. Bodari tulee kurssille suurella luottamuksella, onhan hän atleettisin kaveri kaikista. Bodari tekee kuolemaa ensimmäisen lämmittelyrundin jälkeen ja menee korjaamaan urheilijan identiteettiään takaisin penkkipunnerruspaikalle.

Koordinaatiokyvytön

Koordinaatiokyvytön aiheuttaa kurssin vetäjälle suurta päänvaivaa. Jos kuperkeikan tai X-hypyn hahmottaminen on jo sula mahdottomuus, kuinka sisäistää kolmen lyönnin tai potkun sarja? Muille koordinaatiokyvyttömät aiheuttavat suurta hupia.

Killeri

Killeri on tulee kurssille hakemaan uusia taitoja kadulle. Ominaisinta heille ovat snägäriheijarit ja päästä puristaminen. Killerit yleensä katoavat salilta heti, kun huomaavat, etteivät treenit perustu pelkkään hakkaamiseen tai kun ovat saaneet taitavammalta kaverilta kerran köniinsä.

Hihittelevä kiljuja

"Hihihihi... mä lyön sua nyt, oikeesti lyön. Iiks sä osuit muhun." Hihittelevät kiljujat ovat usein pukeutuneet joogapöksyihin ja antaviin kaula-aukkoihin. Hihittelevä kiljuja lisää meikkiä ennen treeniä ja polvihippa kaverin kanssa aiheuttaa naurukohtauksia. Katoavat usein salilta viimeistään peruskurssin jälkeen. Liekö ripsi silmässä tai katkennut kynsi aiheuttanut itkun pitkästä ilosta?

KOLME KAMPPAILIJOIHIN LIITETTYÄ STEREOTYPIAA

Kamppailu on väkivaltaista

Niinhän se on. Tulee mustaa silmää, murtumia, venähdyksiä ja revähdyksiä. Vain kamppailijoiden pikkujouluissa painiminen alkaa jo ennen ensimmäistä boolilasillista. Kaveria uhataan kuristaa tai lyödä aina tilaisuuden tullen.

Kamppailijat syövät terveellisesti

Fightsportista voi lukea luolamiesruokavaliosta, superhybermacagojityrnifoodsmoothiesta ja kamppailijoiden naamoja voi bongata lisäravinteiden markkinointisivuilla. Todellisuudessa, kun Facebookissa on Juustokakkutehtaan arvonta, sen jakaa vähintään kymmenen salikaveriani. Leireillä välipaloiksi syödään suklaata ja lounaalla juodaan bisseä. Pisimmät Aino-jäätelökeskustelut olen käynyt treenikavereideni kanssa.

Kamppailijat ovat tyhmiä

Kamppailijoissa on niin elämäntapaintiaaneja, opiskelijoita, duunareita kuin korkeakoulutettujakin. Vaikka hakattavaksi ja revittäväksi palaaminen kerta toisensa jälkeen on tuskin suurinta viisautta, olen nähdyt joidenkin lukemassa muun muassa tätä laatukirjallisuutta.

Kirjoitus perustuu eri saleilla tehtyyn empiiriseen tutkimukseen ja induktiiviseen päättelyyn.

Treenimatka

Kävin viikonloppuna urheiluleirillä Tallinnassa.

Kookospallid on hyviä.

Lajikokeiluja Lähi-idäs

Voi vitsii, mä tiedän nyt, että joku rakastaa mua. Siis moni. Tosi moni. Mies. Arabimies. Oli niin koskettavaa, kun joku ihkuliini lauloi mulle tän biisin kadulla.

Arabimiehis on sellast alkukantaista rohkeutta, kun mun sormuksesta huolimatta uskalsivat tunnustaa rakkautensa mulle. Siis must tuntuu, että se herättää jonku saalistusvietin miehis. Yks poika osti mulle dösämatkal Twixin, vaikka näytin sille puhelimestani kaverin poikaystävän kuvaa ja nimetöntäni. Symppistä. Täytyy koittaa samaa Millis.

Kävin testaa Kuolleenmeren biitsin. Aika karu mesta. Ootin puheiden perusteella, että siellä olis ollut vähintään drinkkei, Jeesus tai alastomii miehii, mutta ei siellä ollu yhtään mitään. Ja en kyl tiiä mitä ne oli tehnyt sille vedelle, kun ei siinä pystynyt ees uida. Laitan tästä niin negatiivista asiakaspalautetta paikan ylläpitäjille.

Urheilia ei tietenkään makaa koko lomaa vaan olennaisena osana siihen kuului lajikokeilut.

Testasin parit raput reissun aikana.

Roomalaisen teatterin raput
+sopivat jyrkät, hyvää pepputreeniä
+ei liikaa jengii
-nousukohdat eivät olleet selkeitä, ylösmenoon olis voinut merkitä reitin
-missä gladiaattoriesitys? Missä Russell Crowe?

Petran raput
+900 rappuu
+kahvinjuonti matkan varrella tehosti aineenvaihduntaa
-raput kiemurteli
-koko ajan oli jotain aaseja ja pässejä tiellä
-hinta reilu viiskybää

Petra oli kiva mesta, kun siellä oli niin ihanan pinkkii ja Johnny Deppin näkösii miehii.

Löysin mulle täydellisen prinsessalinnan. Taustalla uljaat ritarit.

 Mun uusin fitness-poseeraus. Kyllä, tiiän, mun epäkkäät on niiiin kasvanut.

 Ja niiden uljaat ratsut.

Kokeilin vatsatanssia tän biisin tahtiin. Snooppi on niin kuuma, että lantio liikkui ihan itsestään.

Kokeilin kameliratsastusta. Oli aikaa laiskaa menoo. Kyl mun mielestä Jopolla saa parempaa jumppaa, kun kamelin selässä.

trikoot: prisma huppari:stadium lenkkarit:cittari kameli:beduiini laukku:kirppis

Sukellusveneestä bongasin merenadoniksia. Samassa veneessä oli suomalainen mies, johon jordanialaiset teinitytöt rakastui. Ne kysy, että onks kaikki suomalaiset sellasii. Näytin niille sitten fabosta mun kavereiden kuvia. Säkin saatat olla arabineidon uusin päiväuni.

Matkan varrelle mahtui myös suuria järkytyksiä. Kysyin eräältä tarjoilijalta, että missä voin puuteroida nenäni ja vastassa oli tämä!! Onneks lähin mäkki oli 500 metrin päässä.

Vaikka matkustaminen on kivaa, niin ei ole Koivukylää voittanutta. Peace and love ya all.

-Reissumuija

ps. Mä romahdin matkan jälkeen niin, että päätin purkaa meidän kihlauksen. Meri on täynnä kaloja. Kohti uusia tuulia. Näin oli tarkoitettu. Kaikki kestää aikansa. Se vaan kolahtaa, kun se oikee tulee kohdalle.